Case

Ilmavoimat ja Patria strategiseen kumppanuuteen

Ilmavoimien ja Patrian pitkäaikainen ja tiivis yhteistyö sinetöitiin alkuvuodesta strategiseksi kumppanuudeksi.

 

laskussa 155Strateginen kumppanuus on rauhan ajan ja poikkeusolojen toimintatapa, jossa kumppanin rooli toteutuu pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tuottaen myös säästöjä. Puolustusvoimien ja Patrian väliselle kumppanuuden juuret ulottuvat itsenäisen Suomen alkuvaiheisiin, kun Ilmavoimat alkoi rakentaa omaa lentokonehuoltoa vuonna 1918. Strateginen kumppanuus on Puolustusvoimille kohtuullisen uusi käsite.

– Strategisesta kumppanuudesta taisimme puhua Puolustusvoimissa ensimmäisen kerran, kun Maavoimien huollon kumppanointia alettiin tutkia 2000-luvun alussa. Kumppanuus tarkoittaa, että puolustushallinto verkottuu yksityisen sektorin kanssa, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja insinööriprikaatikenraali Kari Renko sanoo.

Ilmavoimien vuosipäivänä 6. maaliskuuta 2015 Ilmavoimien ja Patrian yhteistyö sai sinetin, kun osapuolet allekirjoittivat sotilasilmailujärjestelmien elinkaaripalveluja koskevan strategisen kumppanuussopimuksen.
– Pitkäaikainen yhteistyötapa on nyt formalisoitu nykymaailmaa vastaavaksi. Käytännön toimintatavat on nyt viety paperille, Renko sanoo.

Patria puolustusvoimat

Martti Wallin Patrian Aviation-liiketoiminnasta (vas.) ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja insinööriprikaatikenraali Kari Renko.

Logistiikkalaitos avainasemassa

Strateginen kumppanuus määritellään Puolustusvoimien strategiassa, jonka mukaan Puolustusvoimat keskittyy ydintoimintoonsa eli sotilaalliseen maanpuolustukseen ja tukitoimintojen osalta kehitetään verkottunutta toimintamallia. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella on keskeinen asema tässä mallissa.

– Logistiikkalaitos yhdistää Puolustusvoimien logistiikan sotilaskomponentin siviilikomponenttiin, Renko määrittelee.

Koko Puolustusvoimat kattava logistiikkalaitos perustettiin vuoden 2015 alussa. Aiemmin kullakin puolustushaaralla oli oma materiaalilaitos. Logistiikkalaitos vastaa materiaalitoiminnoista kuten kaluston ylläpidosta, huollosta ja muista tukipalveluista kaikille puolustushaaroille.

– Uudessa mallissa Ilmavoimat on operaattori, joka harjoittaa lentotoimintaa ja vastaa lentokaluston käyttöhuollosta sekä osin korjaamotason huolloista. Logistiikkalaitos vastaa kaikesta materiaalista lentokoneista tankkiautoihin. Ilmavoimat ilmoittaa materiaalitarpeensa, jotka logistiikkalaitos tuottaa yhdessä Patrian kaltaisten teollisten kumppaneidemme kanssa, Renko sanoo.

– Puolustusvoimien logistiikkalaitos hyödyntää kotimaista teollisuutta, kuten Patriaa, sekä suunnittelu-, huolto- että valmistusorganisaationa. Tämä yhteistyö mahdollistaa Suomessa sekä huoltojärjestelmän kehittämisen että laitteiden kehittämisen ja korjaamisen niin, ettemme ole riippuvaisia yksinomaan laitteiden alkuperäisistä valmistajista, sanoo johtaja Martti Wallin Patrian Aviation-liiketoiminnasta.

Valmius kaikissa olosuhteissa

Strateginen kumppanuus syventää yhteistyötä niin, että siinä huomioidaan kriittinen huoltovarmuus kaikissa oloissa eli rauhanajan lisäksi myös kriisiaikoina.

– Strateginen kumppanuussuhde tarkoittaa toimintatapojen suunnittelua ja kehittämistä hyvin tiiviissä ja pitkäaikaisessa yhteistyössä. Patria strategisena kumppaninamme voidaan nähdä osana meidän logistista organisaatiotamme, Renko sanoo.

Patrian ja Ilmavoimien yhteistyön syvyyttä kuvaa useille Ilmavoimien koneille Suomessa tehdyt muutokset, jotka Patria on toteuttanut. Muutosten yksityiskohdat hyväksytetään logistiikkalaitoksella, joka vastaa Suomessa sotilasilma-alusten lentokelpoisuudesta. Suurimmat muutokset hyväksyy vielä Ilmavoimien esikunnan yhteydessä toimiva Sotilasilmailun viranomaisyksikkö, joka vastaa siviilipuolen liikenneturvallisuusvirasto Trafia.

– Sotilasilmailuviranomainen on määrittänyt toiminnallemme vaatimustasot ja valvoo, että me noudatamme niitä. Riippumaton viranomaisyksikön toiminta varmistaa, että Ilmavoimien kalustolla säilyy lentokelpoisuus kaikissa olosuhteissa, Wallin sanoo.

Kansainvälisestikin korkeatasoinen osaaminen ei ole syntynyt sattumalta.

– Kotimainen huoltokyky edellyttää sekä siihen liittyvää kalustoa että syvällistä osaamista. Sen edellytys on jatkuva ja syvällinen alan koulutus. Koneiden hankintasopimuksiin liittyykin aina osaamisen ja suunnittelutiedon ostamista, jotta saamme haltuumme kaiken mahdollisen koneiden huollon vaatiman osaamisen, Renko sanoo.

Tehokkuutta ja säästöjä

Strateginen kumppanuus Patrian kanssa tuottaa Ilmavoimille sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä. Toiminnallisesti keskittyminen ydintoimintoihin on suurin muutos aiempaan toimintamalliin verrattuna. Ilmavoimissa, kuten muuallakin Puolustusvoimissa, henkilökunnan määrää on jouduttu vähentämään merkittävästi, mutta toiminnan taso ei ole laskenut.

Säästöjä saadaan Patrian ja Ilmavoimien yhteistoiminnan jatkuvasta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Yksin Hawk-kaluston elinkaaripalveluja ja jatkohankintoja koskevat päätökset ovat tuoneet Suomelle mittavat säästöt. Säästöjä saavutetaan vuosittain useilla yhteistyöalueilla.

Renko tiivistää luottamukseen ja pitkään yhteiseen historiaan perustuvan syvän kumppanuuden osuvasti.

– Ilman Patrian tuottamia palveluita Ilmavoimat ei voisi toimia. Me emme yksinkertaisesti lentäisi enää.