Kanta

Potkua liikuntaan

Sotilasurheiluliiton järjestämä ja Patrian tukema Potkua liikuntaan -hanke on viimeisten kolmen vuoden aikana aktivoinut varusmiesten liikuntakerhotoimintaa.

Liikuttavan-hyva-hanke-Potkua_liikuntaan_MI
Matti Santtila, everstiluutnantti FT, Puolustusvoimien liikuntapäällikkö.

Matti Santtila, everstiluutnantti FT, Puolustusvoimien liikuntapäällikkö.

Kerhot tarjoavat nuorille kullanarvoisia positiivisia kokemuksia varusmiespalveluksen aikana, ja koska useimmat mieltävät vapaa-ajan toiminnan osaksi varusmiespalvelusta, kaikki hyödyt sieltä satavat myös Puolustusvoimien laariin.

Vaikka suomalaiset varusmiehet ovat yleensä ottaen hyvässä kunnossa, palvelukseen astuvien parikymppisten miesten joukossa huonokuntoisten osuus kasvaa koko ajan – nyt se on neljäsosa. Varusmiesten kuntoa mitataan lihaskuntotesteillä sekä Cooperin testillä, jossa kunto luokitellaan huonoksi, jos juoksumatka 12 minuutissa jää alle 2200 metrin. Varusmiesten valtakunnallinen keskiarvo tippui 80-luvun alusta vuoteen 2000 mennessä 350 metrillä, minkä jälkeen se on pysynyt 2450 metrissä. Palvelusaikana tulos nousee keskimäärin 200 metriä ja lihaskunto kohoaa tyydyttävästä hyvään. Vaikka varusmiesten keskipaino ei palvelusaikana muutu, tutkimuksissa on osoitettu kehon rasvavarastojen muuttuvan palvelusaikana lihaksiksi.

Varusmiespalveluksen näkökulmasta huonokuntoisuus lisää keskeyttämisen sekä tuki- ja liikuntaelinvammojen syntymisen riskiä, sillä palvelusaikana fyysisen aktiivisuuden määrä on valtava. Olemme laskeneet, että huonokuntoisen ja liikunnallisesti passiivisen nuoren fyysisen aktiivisuuden määrä peruskoulutuskaudella vastaa lähes ammattipyöräilijän harjoittelua, joskin intensiteetti on eri luokkaa. Vähän liikuntaa harrastavalle nuorelle muutos siviilistä on huima, mutta juuri tällainen nuori hyötyy varusmiespalveluksesta terveyden näkökulmasta eniten.

Varusmiespalveluksessa kyse on hyvin lyhyestä ajasta, ja Puolustusvoimien tehtävänä on tuottaa kelpo reserviläisiä. Siksi kuntotalkoita tärkeämpää on keskittyä asenteiden muuttamiseen siten, että aktiivinen liikunta jatkuu armeija-ajan jälkeenkin. Sivutuotteena kohoaa myös kansanterveys.

Potkua liikuntaan -hanke on päässyt tavoitteeseensa: liikuntakerhoja on nyt jokaisessa varusmieskoulutusta antavassa joukko-osastossa. Kerhojen toiminta on entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa. Tämä näkyy varusmiesten loppukyselyssä liikunnan osalta yhä lisääntyvänä myönteisenä palautteena. Viimeksi kotiutunut saapumiserä antoi pitkäaikaisseurannan parhaan palautteen. Nämä tulokset kiinnostavat varmasti jokaista joukon komentajaa, sillä koko yleisen asevelvollisuuden uskottavuus ja tulevaisuus ovat pitkälti kiinni palvelusaikaisesta kokemuksesta ja palautteesta. Suurin haaste hankkeessa on ollut tasalaatuisuuden saavuttaminen, sillä tällä hetkellä liikuntakerhojen laatu joukkojen välillä vaihtelee erinomaisesta tyydyttävään. Toisena haasteena on ohjaajien ja henkilökunnan ajanpuute.

Patrian panos hankkeessa on ollut merkittävä, ja on hienoa havaita, että yrityksetkin näkevät nuorten hyvinvoinnin edistämisen tarpeellisena. Se on isien ja äitien, koulujen, asevoimien ja kuntien yhteinen asia, jota mikään taho ei pysty yksin ratkaisemaan. Viimeisten kolmen vuoden aikana on tapahtunut konkreettinen muutos juuri tärkeimmässä asiassa: asenteissa.

Toivon, että hanke jatkuu. Tavoite voisi liittyä esimerkiksi laadun parantamiseen tehostamalla varusmieskerhojen ohjaajien koulutusta, parantamalla liikuntaohjelmien sisältöä ja kehittämällä uusia, nuoria kiinnostavia palveluita.

 

Artikkeli on julkaistu Patria-lehdessä joulukuussa 2013