Kanta

Nyt on maavoimien vuoro

Puolustusministeri Jussi Niinistö. Artikkelin kirjoittaja on toiminut Suomen puolustusministerinä toukokuusta 2015 lähtien.

Meri- ja etenkin ilmavoimien niin kutsutut strategiset hankkeet ovat herättäneet runsaasti mielenkiintoa. Eivätkä syyttä. Suomella on edessään mittavat puolustusinvestoinnit, joita ilman maamme itsenäinen ja uskottava puolustus romahtaa. Näin ollen puolustusselonteon mukaiset kriittiset kehittämishankkeet tulee toteuttaa aikataulussa.

Puolustuskykyä kehitetään kokonaisuutena. Kehitystyössä otetaan huomioon kaikki puolustushaarat ja suorituskykyalueet. Tällä vuosikymmenellä puolustusvoimien kehittämisen painopiste on maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa.

Maavoimien suorituskyky on tällä hetkellä tyydyttävä. Selonteon kirjausten mukaisesti maavoimien kyky laajamittaisen hyökkäyksen torjuntaan on ylläpidettävä. Maavoimien joukkojen käyttöperiaatteet, osaaminen ja varustus mitoitetaan suunniteltujen toiminta-alueiden asettamien vaatimusten ja resurssien mukaisesti.

Vaikka kevyesti varustettujen joukkojen määrä kokonaisvahvuudesta kasvaa, kehitetään iskukykyisimpiä operatiivisia joukkoja määrätietoisesti. Näiden joukkojen liikkuvuutta, tulivoimaa ja iskukykyä parannetaan mm. BMP-2-kalustoa modernisoimalla, CV9030-kaluston elinjaksopäivityksellä sekä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen hankinnalla.

Maavoimien valvonta- ja maalinosoituskykyä parannetaan sekä hankitaan uuden sukupolven panssaritorjunta-aseita ja ampumatarvikkeita. Liikkuvalla ja tulivoimaisella K9-tykistöjärjestelmällä korvataan vanhenevaa tykistöä. Raskaille raketinheittimille on hankittu kauaskantoisempia ampumatarvikkeita.

Maavoimien ikääntyvää materiaalia korvaavat hankinnat parantavat suorituskykyä, mutta materiaalimäärissä ei aivan saavuteta entisiä lukumääriä. Toisaalta osa Suomen puolustusvoimien – ja maavoimien – joukoista on aina ollut varustettu myös vanhemmalla, mutta toimivalla sotavarustuksella. Kaikki tehtävät eivät edellytä kärkiteknologian mukaista varustusta. Rynkky, kirves, puukko ja pakki -miehillekin on käyttöä kaiken hybridihypetyksen aikanakin.

Olemme hankkineet kustannustehokkaasti käyttökelpoista käytettyä materiaalia. Tuoreina esimerkkeinä tästä ovat Leopard 2A6- ja K9-hankkeet. Me emme välitä tyylipisteistä emmekä varusta kirpputoriarmeijaa, vaan toimivaa suomalaista sotakonetta.

Kotimainen osaaminen on tärkeää. Meillä on maailmanluokan kotimaista teollista osaamista maavoimateknologian alalla. Kotimaassa oleva hyvä osaaminen ja kumppaniyritysten, kuten Patrian ja Millogin, koko elinkaaren kattava tuki on olennainen osa maapuolustuksen kokonaisuutta ja huoltovarmuutta.

Samalla on katsottava tulevaisuuteen. Meidän on kehitettävä kotimaassa olevaa suorituskykyistä puolustusteknologista perustaa. Suomen hyvän innovaation ja teollisen osaamisen merkitystä ei tule unohtaa – meillä on ollut haasteena resursoida tutkimus- ja teknologia-alaa riittävästi. Tässä mielessä EU:n yhteinen puolustusrahasto on mielenkiintoinen uusi hanke. Aloitteet tutkimuksen rahoittamiseksi ovat hyviä. Tällä kirvoitetaan uudentyyppistä teknologiayhteistyötä rajat ylittäen ja erilaisten toimijoiden kesken. Suomen pitää ottaa mahdollisimman paljon irti tästä aloitteesta puolustuksemme ja teknologisen perustamme kykyjen kehittämiseksi.

Tavoitteena tulee olla kotimaisen julkisen innovaatio- ja teknologiapanostuksen suuntaaminen nykyistä tehokkaammin tukemaan puolustusteollisuuden hankkeita. Silläkin osa-alueella puolustusteollisuuden on oltava vähintään samalla viivalla muun teollisuuden kanssa.

Puolustusministeri
Jussi Niinistö

Artikkelin kirjoittaja on toiminut Suomen puolustusministerinä toukokuusta 2015 lähtien.