Patria on kehittänyt täysin digitalisoidun Patria AMV -ajoneuvon, jonka integroitu drive-by-wire -ohjausjärjestelmä mahdollistaa ajoneuvon etäohjauksen sekä autonomiset toiminnot. Se sallii myös ajoneuvon perinteisen käytön miehitettynä.

Patrian Land-liiketoiminnan teknologiapäällikkö Matti Saarikko sanoo, että Patria AMV 8×8 -tuoteperheeseen kuuluvan ajoneuvon kehitystyö jatkuu suunnitellusti. Erityinen painopiste on nyt ajoneuvon etäkäytössä.

– Monille asiakkaille ajoneuvon etäoperointi on luontevasti seuraava askel. Menee kuitenkin vielä pitkään ennen kuin ihmistä voidaan korvata kokonaan ja siirtyä kokonaan autonomisiin ajoneuvoihin, Saarikko arvioi.

Kehitystyöstä hyvää palautetta

Miehittämättömien ajoneuvojen kehittäminen tiedustelu-, tuki- ja taistelutehtäviin on puolustusalan kuuma trendi kaikkialla maailmassa.

– Asiakkaat tarvitsevat etäkäyttöisiä ajoneuvoja erityisesti vaarallisiin tehtäviin, joihin ei haluta lähettää ihmisiä, Saarikko huomauttaa.

Patria esitteli omaa miehittämätöntä ajoneuvoaan viime syksynä Belgiassa ELROB (European Land Robot Trial) -tapahtumassa, jonka pääjärjestäjä oli saksalainen soveltavaan tekniikkaan erikoistunut Fraunhofer-instituutti. Saarikon mukaan Patria AMV keräsi testiajossa runsaasti myönteistä huomiota.

– Puolueettoman tuomariston myönteinen palaute osoitti, että olemme kehittäneet miehittämättömissä ajoneuvoissa uskottavan vaihtoehdon. Patrian ratkaisu on jo lähellä oikeaa tuotetta, jota asiakas voi käyttää.

ELROBin jälkeen Patria on jatkanut ajoneuvonsa esittelyä asiakkaille ja järjestänyt Suomessa demonstraatiotilaisuuksia.

Patrian järjestelmän etuihin Saarikko laskee myös sen, että uusien ajoneuvojen ohella autonominen ominaisuus on integroitavissa kaikkiin jo olemassa oleviin Patria AMV -ajoneuvoihin. Patria on myynyt ajoneuvoja eri maiden puolustusvoimien käyttöön noin 1 600 kappaletta.

Etäohjaus vaatii edistyksellistä tekniikkaa

Patrian miehittämättömän ajoneuvon lähtökohta on suorituskykyinen ajoneuvo, johon rakennetaan kuljettajan korvaava hallintajärjestelmä.

– Etäohjaus edellyttää, että ajoneuvon sensorit ja järjestelmät pystyvät siirtämään ohjaajalle aistikokemuksia, Saarikko toteaa.

Etäkäyttäjän ”silmiä” ovat muun muassa ajoneuvon lähiympäristöä tarkkailevat kamerat ja tutkat. Erilaisista kiihtyvyys- ja kaltevuusantureista ohjaaja saa puolestaan tietoa ajoneuvon käyttäytymisestä. Ohjaukseen tarvitaan lisäksi GPS-paikannusta. Etäohjaajalle on välitettävä myös olennaisimmat äänet ajoneuvon lähistöllä.

Ajoneuvon kamerat ja sensorit keräävät runsaasti erilaista tietoa. Datan suuri määrä on otettava Saarikon mukaan huomioon tiedonsiirron kehittämisessä, sillä etenkin vaativissa toimintaympäristöissä mobiili tiedonsiirtokapasiteetti on rajallista.