Siviili-ilmailu on jatkuvassa kasvussa. Sotilasilmailussa tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Lisäksi Suomella on edessä suuret Hornet-hävittäjäkaluston korvaushankinnat sekä niihin liittyvien uusien, entistä monimutkaisempien järjestelmien sisäänajo.

Voisi siis kuvitella, että kotimaisissa opinahjoissa lentokonetekniikkaan koulutettaisiin ennätysmääriä insinöörejä ja muita ilmailun tekniikan osaajia. Vaikka Suomessa ei valmisteta lentokoneita, on niiden tekniikkaa huollettava ja korjattava, järjestelmiä on kehitettävä ja koneita modifioitava. Tähän tarvitaan osaavia ihmisiä sekä ilmailuviranomaisten huolto- sekä valmistustoimintaan sertifioimia organisaatioita.

Oli kuitenkin lähellä, ettei lentokonetekniikan yliopistotasoinen pääaineopiskelu päättynyt kokonaan uuden Aalto-yliopiston rakentamisen mainingeissa. Otaniemen Teknillisessä korkeakoulussa opetetulle pääaineelle ei nähty jatkomahdollisuuksia. Puntaroinnin vaakakupeissa painoivat toimialan pieni koko ja opiskelijoiden määrä suhteessa valtionrahoituksen turvin toimivaan opetukseen.

10 vuoden tuki koulutukseen ja tutkimukseen

Martti Wallin

Tässä kohtaa suomalaisen ilmailualan suurimpiin toimijoihin kuuluvan Patrian Aviation-liiketoiminnan johtaja Martti Wallin käynnisti aktiivisen keskustelun opetussektorin ja Ilmavoimien edustajien kanssa insinöörikoulutuksen jatkuvuuden takaavan ratkaisun löytämiseksi.

– Jo pelkästään luontaisen vaihtuvuuden johdosta Patrialla on jatkuva tarve alan huippuosaajille. Nykyaikainen lentokalusto järjestelmineen vaatii teknistä asiantuntijuutta. Tampereen teknillisen yliopiston dekaani Pauli Kuosmanen oli kiinnostunut jatkamaan ja kehittämään pääainetasoista lentokonetekniikan koulutusta sekä tutkimusta, joten päätimme tehdä sen heille taloudellisesti mahdolliseksi, sanoo Wallin.

Patria sitoutui tukemaan TTY:n tarjoamaa koulutusta 10 vuoden ajan  merkittävällä rahoituksella. Koulutus nostetaan uudelle tasolle pääaineen statuksella ja uudella professuurilla.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko on tyytyväinen ratkaisuun ja painottaa Ilmavoimien näkökulmaa koulutuksen tärkeydessä.

– Jotta saamme kalustostamme täyden suorituskyvyn irti, on meillä oltava omaa osaamista. Se takaa myös taloudellisuuden ja toiminnan turvallisuuden. Meillä tekee noin 100–120 henkilöä töitä lentokoneiden ja niihin liittyvien järjestelmien parissa. Heistä noin kaksi kolmasosaa on insinöörejä.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos hyödyntää kotimaista teollisuutta, kuten Patriaa, sekä suunnittelu-, huolto- että valmistusorganisaationa.

Lue lisää Ilmavoimien ja Patrian strategisesta kumppanuudesta.

Osaaminen säilyy Suomessa

Patria on ilmailualan elinkaaren tukipalveluja tarjoava yritys, jonka tarjoamat palvelut eivät rajoitu vain lentokoneiden valmistajan ohjeiden mukaisiin huoltoihin. Järjestelmiä kehitetään, koneita korjataan ja niihin tehdään itse kehitettyjä vaativia modifikaatioita, jotka ovat viranomaisten hyväksymiä.

Patrian osaamisen syvyydestä kertovat esimerkiksi siviili-ilmailun yhteiseurooppalaisen EASA:n ja suomalaisen sotilasilmailun viranomaisyksikön myöntämät sertifikaatit suunnitteluorganisaatiolle. Lisäksi Patrialla on valmistus- ja huoltotoimintaan sekä lentäjien koulutustoimintaan tarvittavat luvat ja osaaminen.

– Insinööritieteitä on osattava laajasti, jotta kyetään tekemään kaikkea mitä me teemme. Tarvitsemme jatkossakin materiaalitekniikkaan, lujuuslaskentaan, aerodynamiikkaan, lentomekaniikkaan, sähkötekniikkaan, elektroniikkaan ja koneenrakennustekniikkaan erikoistuneita ihmisiä. Perinteisillä insinööritieteillä on kysyntää, vaikka digitalisaatio, tietotekniikka ja tekoäly ovatkin nyt eniten pinnalla. Jos lentokoneen rakenteita korjataan tai modifioidaan, tarvitaan koneinsinöörejä, lujuuslaskijoita ja aerodynamiikan osaajia, joilla on kokemusta, luettelee Wallin.

Yliopistotasoisen opetuksen ohella Patria pohtii yhteistyössä ammattioppilaitosten kanssa mahdollisuuksia kehittää lentokonealan koulutuksen houkuttelevuutta.

Laaja-alaista opetusta

Pauli Kuosmanen

Dekaani Pauli Kuosmanen odottaa innolla uuden lentokonetekniikan professuurin käynnistymistä Tampereella.

– Nostamme koulutuksen uudelle tasolle. Opetamme laaja-alaisesti, alkaen lentokoneen järjestelmistä aina tieto- ja viestintätekniikkaan, kyberturvallisuuteen sekä materiaaleihin saakka. Valittavan professorin myötä lisäämme myös tutkimustoimintaa.

Lentokonetekniikan pariin toivotaan edelleen hakeutuvan opiskelijoita monenlaisista taustoista. Pääaine se tulee olemaan kone- ja tuotantotekniikassa. Opinahjon toivomus on, että sitä suorittaisivat edelleen myös sivuaineena esimerkiksi elektroniikkaa, materiaali-, ict- tai konetekniikkaa pääaineenaan opiskelevat.

­– Jos esimerkiksi valmistuu elektroniikan diplomi-insinööriksi ja on suorittanut 30 opintopisteen lentokonetekniikan kokonaisuuden, on se hyvin vahva paketti alan teollisuuteen. Toivomme yllättäviäkin opintoyhdistelmiä.

Koulutuksen aloitusajankohta ei yliopiston näkökulmasta liity Puolustusvoimien hävittäjähankintoihin, mutta Kuosmanen pitää TTY:tä todennäköisenä ykkösvalintana tulevan hävittäjätoimittajan tutkimusyhteistyökumppaniksi.

Jaettu huoli nyt ratkaistu

Kari Renko

Puolustusvoimien Kari Renko pitää tärkeänä, että koulutukseen tulee näkökulman muutos, kun insinööriopinnot siirtyvät Otaniemestä Tampereelle ja lentotekniikan opiskelu muuttuu lentokonejärjestelmätekniikan opiskeluksi.

– TKK:n painopiste oli lentokonesuunnittelu, sanoo itsekin sieltä valmistunut diplomi-insinööri.

– Nyt tarvitaan järjestelmien ylläpidossa, ylläpidon suunnittelussa ja kehittämisessä sekä hankinnoissa ihmisiä, joilla on ymmärrys siitä, miten lentokone toimii. Miksi se pysyy ilmassa, mitä sille voi turvallisesti tehdä ja mitä ei. Lisäksi heillä on oltava vielä joku sen päälle rakennettu erikoisosaaminen, kuten esimerkiksi huollettavuuden ja luotettavuuden, tekniikan tai järjestelmäasiantuntijan osaaminen. Aerospace engineer on kuvaava nimitys, jolle ei ole suomenkielistä vastetta.

Puolustusvoimille on myös tärkeää, että professuurin avulla saadaan entistä paremmat edellytykset teettää tutkimusta korkeakoululla.

– Patria on professuuria tukemalla ratkaissut operaation johdon. Rakenteisiin ja järjestelmiin liittyvä tutkimustoimintamme on siirretty TTY:lle. Kun vielä saamme opintoputkesta nuorta, modernein tiedoin varustettua insinöörikuntaa meille, niin kaikki voittavat. Jos osaamisen taso ja koulutus olisivat rapautuneet, olisi koko lentotoiminnalta lähtenyt pohja pois.