Ilmavoimien lentäjäkoulutus tapahtuu Jyväskylässä, Tikkakosken lentotukikohdassa. Alkeis- ja peruslentokoulutuksesta Vinkoilla on vastannut vuodesta 2005 lähtien Patrian Aviation-liiketoiminta, ja jatkokoulutusta Hawk-suihkuharjoituskoneilla antaa Hävittäjälentolaivue 41. Koulutusvaiheet tapahtuvat rinnakkaisissa halleissa.

Potkurikoneella oppia modernista ilmataistelusta

Vinkojen seuraajiksi on valittu 28 Grob-konetta, joille Patria toteuttaa paraikaa perusteellista avioniikkajärjestelmien uudistusta. Perinteisen yksimoottorisen alkeis- ja peruslentokoulutuskoneen avioniikka- ja näyttölaitteet korvataan modernilla ”lasiohjaamolla”; ohjaamon keskellä on iso näyttö, joka kertoo ohjaajalle, missä muut ilmassa olevat koneet lentävät ja mikä on niiden vaikutus omaan toimintaan.

– Vaikka ohjelmistokehitys ei olekaan puhtaasti ilmavoimien käsissä, olemme päässeet vaikuttamaan siihen, millainen Grobin ohjaamoratkaisusta tehdään: mitä tietosisältöä näytöillä esitetään ja miten se visualisoidaan. Me saamme strategisen kumppanin kanssa tehtyä kaikki ne muutokset mitä haluamme ja se on aivan eri lähtökohta, että ostaisimme kaiken joltakin suurelta toimittajalta ulkomailta, laivueenkomentaja, everstiluutnantti Teemu Pöysti kertoo.

Laivueenkomentaja Teemu Pöysti esittelee Patrian Grobin koulutukseen kehittämää simulaattoria, jossa etualalla on opettajan työasema ja takana näkyy Grobin ohjaamo.

– En tunne maailmasta toista ilmavoimaa, jossa lentokoulutusta olisi yhdenmukaistettu hävittäjäkaluston asettamien osaamisvaatimusten mukaisiksi näin aikaisessa koulutusvaiheessa. Vastaavaa ohjaamoa, joka Grobiin on kehitetty, ei Euroopasta muualta löydy mäntämoottorikoneista, Patrian sotilaslentokoulutuksen päällikkö Jussi Virtanen pohtii.

 

Painopiste tilannetietoisuudessa alusta alkaen

Painopiste koulutuksen alusta alkaen on tilannetietoisuudessa; eli siinä, että ohjaaja tietää, missä muut ilmassa olevat koneet ovat ja mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Ohjaajan pitää alusta pitäen päästä sisään tiedonkäsittelyn ja päätöksenteon muuttuneeseen maailmaan.

Nykyaikaisessa ilmataistelussa osastot toimivat tehokkaasti yhteistyössä myös sellaisilla etäisyyksillä, joilla toista konetta ei visuaalisesti kyetä havaitsemaan. Tätä koulutusta Grob-koneiden avulla päästään lisäämään jo varhain.

– Tämä ei tarkoita sitä, että jatkokoulutuksessa Hawkilla ja Hornetilla lennettäisiin vähemmän, vaan sitä, että me viemme koulutuksen nyt aiempaa pidemmälle ja otamme enemmän irti siitä resurssista, joka meille on annettu lentotuntien muodossa käyttöön, Pöysti kertoo.

Sekä Hawkin että Grobin kehittämisen osalta on päästy tilanteeseen, jossa kehitystyö kyetään tekemään pitkälti ilmavoimien ja Patrian yhteistyöllä. Koneiden ohjelmistoja kehittämällä kyetään useissa tapauksissa lisäämään koulutusarvoa kustannustehokkaammin kuin koneiden ”kovia” järjestelmiä päivittämällä.

Lentotuntimäärät säilyvät Grobilla entisellään. Taidolliseen lentämiseen liittyvää koulutusta vähennetään ja tiedonkäsittelyä ja tilanneymmärrystä lisätään. Varusmieskoulutuksessa annettava alkeislentokoulutus kestää noin 40 tuntia. Kadettikurssilla lennetään Grobilla 50 tunnin jatkokoulutusvaihe.

Hawk-peruslentokoulutus kestää noin 50 tuntia. Sitä seuraava HW2-lentokoulutus keskittyy taktiseen koulutukseen. Mittari- ja taktista lentokoulutusta toteutetaan PTT-simulaattoreilla.  Kun Hawk-koneita päivitettiin, laitteet hankittiin uuden lasiohjaamon järjestelmien ja toimintojen opettelua varten. Simulaattoreiden kustannustehokkuus perustuu Ilmavoimien ja Patrian tiiviiseen yhteistyöhön. Yksi PTT-simulaattoreista on jo päivitetty vastaamaan laajemmin Hawkin koulutusvaatimuksia. Ratkaisussa on käytetty käytöstä poistuneen Hawkin kokonaista ohjaamoa.

LVC-koulutus yhdistää lentokoneet, simulaattorit ja tietokonemallit

Monitoimihävittäjäohjaajan koulutukseen sovelletaan laivueessa uutta LVC-koulutusjärjestelmää. Sen komponentteja ovat livepelaajat (Live), jotka lentävät ilmassa oikeilla koneilla ja virtuaaliset pelaajat, jotka lentävät maassa simulaattoreilla (Virtual). Lisäksi harjoitusta johtava opettaja tuottaa ohjelmistojen avulla omalta simulaattoriasemaltaan konstruktiivisen (Constructive) elementin, jossa on erilaisia maalimalleja ja lentotilanteita sekä muita ilmataistelun elementtejä. Tässä vaiheessa järjestelmä mahdollistaa 18 erilaisen elementin yhteisharjoittelun. Suomessa Patrian avulla kehitetty LVC-koulutusjärjestelmä ja -menetelmä on mahdollistanut laajan ja todenmukaisen toimintaympäristön luomisen lento-oppilaille erittäin kustannuste-hokkaasti.

LVC:ssä kaikki koulutusvälineet ovat keskenään linkitettyjä. Harjoituksen johtajan paneelista laitteille voidaan tuottaa monipuolisia maalimalleja, jotka ovat riittävän älykkäitä. Näin vältytään lennättämästä oikeita, kerosiinia taivaalla polttavia maalikoneita.

– Yhdistämällä lentokoneet, simulaattorit ja tietokoneavusteisten maalimallien käytön osaksi samaa skenaariota, kykenemme kehittämään koulutustamme käytössämme olevilla resursseilla aikaisempaa realistisemmaksi, Pöysti summaa.

Simulaattorit ovat yhteydessä koneisiin Patrian kehittämän Hawk Link -järjestelmän avulla. Hawk Link sovittaa yhteen Hawkin tehtävätietokoneen ja Horneteista MLU:n johdosta vapautuneen radion. Patrian kehityspäällikkö Jari-Matti Taskinen kertoo, että koulutuskyvyn luomisen kannalta keskeisin asia on ollut Hawkin lasiohjaamojärjestelmän hankinnan yhteydessä kotimaahan hankittu järjestelmäkehityskyky, ei yksittäinen radio tai laite.

– Olemme kyenneet yhdenmukaistamaan lentokoneen ja simulaattoreiden ohjelmistoarkkitehtuuria, minkä johdosta Ilmavoimat voivat hyödyntää simulaattoreitaan myös Hawkin tehtäväjärjestelmän uusien ominaisuuksien kehittämisessä, evaluoinnissa ja testauksessa.

Pilottidemonstraatio vuonna 2018

Vuonna 2018 ajettiin koko järjestelmän ensimmäinen todellinen demonstraatio. Tietokoneilla luotuja konstruktiivisia elementtejä oli esimerkiksi ilmatilaan luotu ilmavalvontakone. Harjoituksessa oli mukana myös kolme ilmassa olevaa todellista Hawk-konetta. Simulaattorit osallistuivat interaktiivisesti tehtävään oikeiden koneiden kanssa, ja taistelunjohtaja yritti johtaa ilmataistelutoimintaa parhaansa mukaan.

Suuri edistysaskel koulutuksessa on, että näytöltä pystytään reaaliajassa analysoimaan tilanteen kehitystä ja näkemään, mitkä ammutut ohjukset osuvat. Jos tulee osuma, niin virtuaalikoneen symboli poistuu näytöltä. Näin ei tietenkään käy todellisen maalin osalta, koska ammunta on virtuaalista.

Harjoitusta seuraavassa jälkianalyysissä käydään läpi mitä harjoituksen aikana on tapahtunut. Harjoituksen johtajalla on laskentatyökalu, joka osoittaa kunkin koneen ohjusten ammunnat ja kuinka ne ovat osuneet.

– Hävittäjäohjaajan ammattitaito on paljolti matematiikkaa, jonka avulla hän nopeasti pystyy päättelemään, miten ohjukset saadaan osumaan. Analyysillä näemme, miten koulutuksemme on onnistunut, Pöysti luonnehtii.

Kaikki tehtävät analysoidaan esittämällä harjoite tehtävänpurkujärjestelmällä oppilaille. Lentoa voi tarkastella 3D-näkymässä koneiden sijainnin, asevaikutusten ja muiden keskeisten parametrien osalta. Uutta on nyt se, että harjoituksen kehitystä voidaan hallita, muuttaa ja seurata harjoituksen johtajan toimesta hänen maa-asemastaan lähes reaaliajassa.

Pöysti toteaa, ettei muualla maailmassa ole operatiivisessa käytössä tällaista LVC-järjestelmää.

Teemu Pöysti esittelee, miten laivueen auditoriossa lento- ja ilmasodankäyntiä lähellä olevia harjoituksia voidaan purkaa isoilla näytöillä kaikille osallistuneille ohjaajille.

– Meillä on erinomainen lentokoulutusjärjestelmä ja maailman laadukkaimmat hävittäjäohjaajat. Muun muassa Red Flagista saamamme vasteen perusteella ohjaajiemme suorituskyky kestää vertailun mihin tahansa ilmavoimaan.

Suomi on eturintamassa koulutuksessa

Lähivuosina koulutukseen tulevat lento-oppilaat ovat ensimmäisiä Hornetin seuraajaan HX:ään koulutettavia kursseja.

– LVC-järjestelmä on vain keihäänkärki, jota ilmavoimat vie eteenpäin. Me olemme pisimmällä näiden LVC-elementtien kehittämisessä ja ennen kaikkea käytössä, laivueenkomentaja Pöysti vakuuttaa.

–  Tilanneymmärryksen rakentamisen ja tehokkaan päätöksenteon rinnalla pitää edelleen osata käydä myös se kaartotaistelu tarvittaessa. Tulevaisuudessakin ihmisen suorituskyky tulee olemaan ilmasodankäynnissä se ratkaiseva tekijä, Pöysti toteaa.

Seuraava kehitysaskel on riittävä integroituminen ilmavoimien tulenkäytön ja johtamiseen järjestelmiin. Jatkossa puolustusvoimien tavoitteena on yhdistää myös muiden puolustushaarojen suorituskyvyt osaksi samaa koulutusympäristöä.

Tämä on lyhennelmä Siivet-lehden 1/19 –numerossa ilmestyneestä artikkelista.

Ilmavoimien strateginen kumppani Patria on mukana kehittämässä Ilmasotakoulun lentokoulutusta ja koulutusjärjestelmiä. Oikealla Patrian sotilaslentokoulutuksen päällikkö Jussi Virtanen ja kehityspäällikkö Jari-Matti Taskinen.