Kanta

Eurooppalainen puolustuspolitiikka murroksessa

Moni valtio keskittyy yhä enemmän oman maan puolustamisen sijaan kriisinhallintaoperaatioihin. Samanaikaisesti talouskriisin seurauksena lähes kaikki Euroopan maat ovat joutuneet leikkaamaan puolustusmäärärahojaan, jotkut jopa 40 prosenttia.

Arto Räty

EU-maiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat 2000-luvulla laskeneet noin 20 prosenttia. Budjettien lasku on yleistä myös Nato-maissa. Suomen naapurivaltiot ovat kuitenkin poikkeus tästä trendistä.

Yleinen muutos on huomattu niin Suomen kuin myös Euroopan unionin korkeimmassa johdossa. Joulukuussa 2013 hallitusten päämiehet keskustelivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa puolustuskysymyksistä. Puolustusteollisuus oli yksi kolmesta teemasta ja varmasti näistä se kaikkein vaikein. Se on helppo ymmärtää, sillä onhan kyse työpaikoista ja kansallisten intressien turvaamisesta.

Usein kuulee puhuttavan, että suomalainen teollisuus tarvitsee puolustusministeriötä ja Puolustusvoimia, mutta kyllä mekin tarvitsemme suomalaista puolustusteollisuutta. Tarvitsemme teollisuutta erityisesti kaluston käytönaikaisessa huoltovarmuudessa sekä kumppanuusosaamisessa. Maanpuolustuksen kannalta kriittisiä alueita on listattu viime vuoden joulukuussa uusitussa valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteita koskevassa päätöksessä. Huoltovarmuusnäkökulman huomioon ottaminen on erityisen tärkeää kriittisten osa-alueiden hankinnoissa. Asiaa tulee arvioida hankintojen varhaisesta suunnitteluvaiheesta alkaen, ottaen huomioon myös eri vaihtoehtojen huoltovarmuudelliset riskit ja kustannukset sekä kumppanuuteen liittyvät näkökulmat. Aiemmin tämä ei ollut edes keskustelussa, sillä Suomi kuten muutkin maat osti puolustusmateriaalinsa paljolti kotimaasta.

Suomalaisten puolustusteollisuusyritysten tulevaisuus ei välttämättä löydy yksin Euroopan sisältä. Myöskään Suomen puolustusvoimat ei yksin tule pitämään suomalaista puolustusteollisuutta elinvoimaisena. Me tiedämme yhtä hyvin kuin suomalainen teollisuuskin, että hienoista yhdessä sovituista periaatteista huolimatta eurooppalaiset markkinat eivät ole toistaiseksi aidosti auki. Erilaiset, muun muassa Euroopan puolustusviraston (EDA) tekemät selvitykset osoittavat, että suurimmat eurooppalaiset maat ostavat valtaosan, jotkut jopa 90 prosenttia, puolustusmateriaalistaan kotimarkkinoilta. Me puolustusministeriössä olemme tämän vuoksi EU-tasolla voimakkaasti painottaneet, että eri toimijat kuten Euroopan komissio, ryhtyisivät toden teolla valvomaan markkinoita kaikilla mahdollisilla, myös oikeudellisilla keinoilla. Vain siten markkinat voivat avautua tavalla, joka hyödyttäisi myös suomalaista puolustusteollisuutta. Suomi on ollut itse jo kauan hyvin avoin kilpailuttaja ja tästä tulemme jatkossakin pitämään kiinni. Kilpailua, silloin kun se on reilua, ei pidä myöskään pelätä. Meille käyttäjille ja asiakkaille se tarkoittaa parempia tuotteita, sillä kilpailu pitää yritykset innovatiivisina ja hinnat oikealla tasolla.

Itse uskon, että yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista suomalaiselle puolustusteollisuudelle löytyy Kauko-Idästä ja Aasiasta. Sen huomasimme myös juuri päättyneellä vienninedistämismatkalla Etelä-Koreaan ja Indonesiaan. Sain kokea, että siellä arvostetaan suomalaista osaamista. Näillä markkinoilla suomalainen teollisuus on samalla lähtöviivalla muiden eurooppalaisten teollisuusyritysten kanssa. Siellä ei ole kenelläkään etulyöntiasemaa kansallisten intressien nojalla, vaan tuotteiden laatu, osaaminen ja markkinointi ratkaisevat.

Meidät suomalaiset tunnetaan maailmalla hyvänä ja luotettavana kumppanina, jolla on tarjolla teknisesti laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita. Näistä hyvänä esimerkkinä Patrian AMV, jonka monet valtiot ovat valinneet miehistönkuljetusajoneuvokseen. Adjektiivit kustannustehokkuus, luotettava, laadukas ja kyvykäs olkoon valttejamme myös tulevaisuudessa.

Olemme puolustusministeriössä sitoutuneita tukemaan suomalaista puolustusteollisuutta vienninedistämisessä. Tämä tavoite on myös kirjattu ministeriön työjärjestykseen. Kehotan yrityksiä panostamaan yhä enemmän markkinointiin ja tuotteidensa esiintuontiin maailmalla. Puolustusministeriö on muun Valtioneuvoston tavoin, olemalla osa ”Team Finland”- vienninedistämistä, aktiivisesti mukana niissä talkoissa. Olen itse saanut olla mukana monilla vienninedistämismatkoilla esittelemässä suomalaista huippuosaamista, josta on helppo olla ylpeä.

 

Artikkeli on julkaistu Patria-lehdessä toukokuussa 2014