Digitalisaatiosta on muodostunut globaali megatrendi, joka mullistaa liiketoimintaa, palveluita ja yhteiskunnan rakenteita. Teknologian ja datan avulla on mahdollista tuottaa uutta arvoa sekä parantaa tekemisen tehokkuutta. Aerostructuresissa digitalisaatiokehitystä on lähdetty toteuttamaan sisäisten prosessien kautta. Suurin ponnistus on paperittomaan tuotantoon siirtyminen, joka on vaatinut useamman vuoden työn. Tuotantojohtaja Veli-Erkki Ruotsalainen on tyytyväinen loppusuoralla olevan projektin etenemiseen.

– Tämän projektin myötä kaikki tuotannon toimenpiteet kuittauksista dokumentaatioon tehdään jatkossa sähköisesti. Paperien pyörittelystä päästään lopullisesti eroon, hän sanoo.

Vuonna 2015 alkaneen hankkeen aikana Aerostructuresin tuotantoa varten on rakennettu oma tehdasverkko, jossa tieto tallentuu sähköisesti ja siirtyy vaivattomasti koneelta toiselle. Investointeja on tehty myös älykkään tiedonhallinnan ohjelmistoratkaisuihin, jotka on toteutettu kustannustehokkaasti alan suomalaista osaamista hyödyntäen.

– Sähköisen toimintaympäristön hyödyt korostuvat sellaisessa tuotantoprojektissa, missä valmistetaan tiettyjä osia esimerkiksi 10 000 kappaletta vuodessa. Vanhassa systeemissä jokaiselle osalle pitäisi olla olemassa oma printattu paperinivaskansa ja niitä pitäisi siirrellä suunnittelusta tuotantoon ja arkistointiin. Nyt kaikki onnistuu muutamalla napin painalluksella, Ruotsalainen kertoo.

Tieto siirtyy saumattomasti koneilta ihmisille

Tuotantoon kohdistuu velvoitteita muun muassa tarkkojen mittaustietojen ja prosessitulosten keräämisen osalta. Eri tuotantovaiheista tallennettavan tiedon käytettävyyden kannalta sähköinen dokumentointi on merkittävä edistysaskel. Helposti saatavilla olevaa dataa pystytään hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin prosessiohjauksen tukena.

– Jos katsotaan tulevaisuuteen, niin meillä on digitaalinen alusta, jonka päälle on jatkossa mahdollista tuoda uusia ominaisuuksia. Ne voivat liittyä lisätiedon tuottamiseen työntekijöille tai tuotantokoneesta saatavan tiedon hyödyntämiseen. Esimerkiksi anturit saattavat automaattisesti seurata ja tallentaa maalausprosessin lämpötilaa ja kosteusprosenttia, pohtii Ruotsalainen.

Paperisista manuaaleista luopuminen ja sähköisen tiedon jalostuminen ovat tarkkuutta vaativissa tuotantoprosesseissa merkittäviä tekijöitä, joiden avulla vähennetään inhimillisen virheen mahdollisuutta sekä lisätään aikaa työn tekemiselle etenkin suunnitteluprosesseissa. Ruotsalainen korostaa, että tuotannon henkilöille välitöntä työn nopeutumista ei ole luvassa, sillä tietojen kirjaaminen tietokoneelle tai tabletille ei ole perinteistä kirjoittamista vikkelämpää. Paljon olennaisempaa on sähköistymisen kautta saatava tieto ja sen uudet käyttömahdollisuudet.

Tietokonealgoritmi tarkistaa ja miettii varastotasoja

Paperittoman tuotannon lisäksi Aerostructures on sähköistänyt lähes kaikki toimihenkilötason prosessit laskujen hyväksymisestä aina paikasta riippumattomaan työskentelyyn. Tietokonealgoritmeja on puolestaan valjastettu NDT-koneiden tarkistuksiin. Aikaisempiin menetelmiin verrattuna algoritmit pystyvät tarkistamaan samassa ajassa noin viisi kertaa enemmän tuotteita. Kyse on siis varsin merkittävästä tehokkuuden parannuksesta.

– Tietokonealgoritmeja on tarkoitus hyödyntää tuotannonohjauksessa. Tämä tapahtuu antamalla niille tuotteen kysyntää ja haluttuja varastotasoja koskevat tiedot. Näiden ja muiden lähtötietojen avulla se pystyy tekemään tarkan tuotantosuunnitelman, sanoo Ruotsalainen.

Digitalisaation eteneminen liiketoiminnassa on ollut teknologisesti lennokasta. Siitä huolimatta henkilöstö on suhtautunut muutokseen kärsivällisesti, vaikka edessä on ollut haastaviakin tilanteita. Muutos on vaikuttanut lähes kaikkiin prosesseihin, ja digitalisaation vaikutus on tullut joskus yllätyksenä. Suunnittelutietojen oikeellisuuden merkitys on kasvanut, jotta digitaaliset prosessit toimivat odotetulla tavalla. Olennaista on – uuden teknologian valjastamisen lisäksi – myös lisätä ymmärrystä meneillään olevasta muutoksesta sekä kehittää digitaalisen ympäristön hyödyntämisvalmiuksia.

– Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on vähintään yhtä tärkeää kuin uuden teknologian mukaan tuominen, arvioi Veli-Erkki Ruotsalainen.